Vinkit

Seuraavassa on esitelty raadin n�k�kulma hyvist� lippukuntasivuista eri aihealueittain.

Etusivu ja ensisilm�ys
Sis�lt�
Yhteystiedot
Rakenne ja navigointi
Luettavuus ja k�ytett�vyys
Ulkoasu ja partiomaisuus
Tekninen toteutus

Etusivu ja ensisilm�ys

Kun k�ytt�j� saapuu sivuille ensimm�ist� kertaa, pit�� h�nelle tulla miellytt�v� olo. Mielikuva sivuista syntyy heti ensisilm�yksell�. Jotkin etusivut karkottavat k�ytt�j�n joko vastenmielisell� ulkoasulla, ep�selkeydell� tai liialla informaation m��r�ll�.

Etusivulla tulisi olla edes jonkinlainen selvitys, minne sivuille k�ytt�j� on tullut. Tiivis lippukunnan esittely ja 1-2 partiomaista kuvaa ovat oikea ratkaisu. My�s lippukunnan tunnus ja v�rit havaitsee hyvill� sivuilla nopeasti. Useilla sivuilla esiintyv� yl�banneri auttaa hyvin toteutettuna kovasti asiaa. Sivujen tottunut k�ytt�j� kaipaa etusivulta tietoa usein muuttuvista asioista. Esimerkiksi uutiset, l�hestyv�t tapahtumat tai edelliset p�ivitykset ovat t�llaisia tietoja.

Joillakin sivustoilla oli k�ytetty ovimattosivua, jota pit�� klikata p��st�kseen varsinaisille sivuille. Raati ei l�yt�nyt mit��n perustelua kyseisen sivun k�yt�lle, joten suosittelemme vahvasti sen poistamista.

Sis�lt�

Sivujen sis�lt�� suunnitellessa pit�� mietti�, ketk� sivua tulevat k�ytt�m��n. Lippukuntasivuilla k�ytt�j�t voidaan jakaa kolmeen ryhm��n: 1) lippukuntalaiset vanhempineen, 2) lippukunnan ulkopuoliset partiolaiset ja 3) lippukuntaan liittymisest� kiinnostuneet lapset vanhempineen. Hyvill� sivuilla on lis�ksi huomioitu johtajat omana ryhm�n��n.

Lippukuntalaiset kaipaavat erityisesti tietoa tapahtumista. Tulevia tapahtumia l�ytyy pitk�lle tulevaisuuteen ja niist� on ajankohdan lis�ksi my�s lyhyt esittelyteksti. My�s retkikirjeet on hyv� laittaa sivuille, mutta ne eiv�t saa j��d� ainoaksi informaatioksi. Vain harvoilla sivuilla oli kunnollista tapahtuma-arkistoa, josta voisi katsoa, mit� tapahtumia on ollut ja lukea juttuja niist�.

Suurelle osalle lippukuntalaisista partio tarkoittaa p��asiassa omaa ryhm�� ja sen tapahtumia. N�in ollen jokaiselle ryhm�lle kannattaa luoda oma sivu, jossa on esimerkiksi ryhm�n esittely johtajineen ja toimintakalenteri. My�s kokousajat ovat ehdoton juttu.

Lippukunnan uusimmat tuulet j�sen lukee tietysti uutispalstalta, joka el�� ajassa ja p�ivittyy usein. Kuvagalleria on my�s kova juttu, kunhan se on hyvin p�ivitetty. Parhaat galleriat on integroitu sivuston muuhun rakenteesen. Kuvissa tulisi olla kuvatekstit ja kuvien tiedostokoko riitt�v�n pieni, jotta niiden avautuminen ei kest� liian pitk��n.

Lippukunnan ulkopuolinen partiolainen lukee mielell��n perustiedot lippukunnasta. Tilojen esittely ja historia ovat esimerkkej� h�nelle suunnitellusta tarjonnasta. Jos lippukunta tarjoaa omaa k�mpp��ns� my�s muiden k�ytt��n ja toivoo muiden oikeasti sit� k�ytt�v�n, on sivuilla laaja esittely k�mp�st� selkeiden varausohjeiden kera.

J�senhankinnassa lippukunnan nettisivut ovat nykyp�iv�n� avainasemassa. Kunnollisilta sivuilta l�ytyy heti etusivulta selke� linkki sivulle, jossa kerrotaan, miten liitty� mukaan. Uutta j�sent� kiinnostaa tietysti, mahtuuko ryhmiin viel� uusia j�seni� ja millaisia ryhmi� sek� kokousaikoja on tarjolla. Kunnolliset yhteystiedot ovat kaiken a ja o, mutta my�s partiotoiminnan esittelyyn pit�� panostaa. Hyv�n� lis�n� on muun muassa partiosanasto ja lista partiotoiminnassa tarvittavista varusteista, joista iloitsee my�s moni lippukuntalaisen vanhempi. Mik�li liittymistietoa joutuu etsim��n turhan kauan, saattaa k�vij�lle tulla vaikutelma, ettei lippukuntaan toivota uusia j�seni�.

Johtajiston huomioimisessa oma johtaja-alue on mainio juttu. Valitettavasti emme pystyneet arvioimaan eri sivujen johtaja-alueita, mutta seuraavassa hieman vinkkej�, mit� siell� voisi olla.

Hyv�� sivustoa pystyy p�ivitt�m��n moni henkil� ja p�ivitys onnistuu ilman kovin suurta teknist� tiet�myst�. Selainpohjaista s�hk�postiohjelmaa tai keskustelufoorumia k�ytt�neen tulisi pysty� hallitsemaan p�ivitys, mik�li sis�ll�nhallintaj�rjestelm� on hyvin toteutettu. Sis�ll�nhallintaj�rjestelm�n avulla sivujen p�ivitystaakkaa voidaan jakaa useamman johtajan kesken, jolloin sis�lt� pysyy tuoreempana. Parasta on, jos muokkausoikeuksia voidaan s��t�� k�ytt�j�kohtaisesti, jolloin esimerkiksi nuori vartionjohtaja saa muokata vain oman ryhm�ns� ja LPKJ kaikkia sivuja.

Johtajisto tarvitsee ty�ss��n monenlaisia tiedostoja, joita ei kaiken kansan tarvitse pysty� n�kem��n. Esimerkiksi hallituksen p�yt�kirjat ovat t�llaisia. N�it� on hyv� laittaa johtaja-alueelle. My�s joitain info-paketteja, kuten vaikkapa ohjeita akelalle tai lippukunnan ansiomerkkitilaston, voi piilottaa vain johtajien k�ytt��n. Lippukuntamme T��l�n Sinisten sivujen johtaja-alueen k�ytetyin ominaisuus on johtajien oma keskustelufoorumi, jonne on puolentoista vuoden aikana l�hetetty liki 3000 viesti�. Tapahtumien suunnittelu on parantunut huomattavasti ja monia ideoita, joita muuten ei olisi keksitty, on tullut ilmi. Suosittelemmekin kaikille foorumin k�ytt��nottoa.

Sivusto ei ole koskaan valmis, vaan hyv� sivusto el�� ajassa ja sit� p�ivitet��n aktiivisesti. Jo sivuja suunniteltaessa kannattaa mietti�, miten sivuja pystyy p�ivitt�m��n ja kuka sen tulee tekem��n. Sis�lt��kin on monentyylist�. Suuri osa sivuista on varsin staattisia eli niit� ei luomisen j�lkeen tarvitse p�ivitt�� l�hes lainkaan. T�llainen on esimerkiksi lippukunnan historiasta kertova sivu. Osa sivuista p�ivittyy muutaman kerran vuodessa, kuten vaikkapa hallitus- tai yhteystietosivu. Todella aktiivisesti p�ivitet��n vain murto-osaa sivuista. T�h�n osuuteen kuuluvat uutiset, tapahtumat ja mahdollisesti ryhmien sivut. N�iden sivujen p�ivityshelppouteen tulisikin panostaa, jotta sivusto pysyy tuoreena ja sivuille usein tuleva k�ytt�j� l�yt�� aina jotain uutta. Staattisempien sivujenkaan p�ivityst� ja tiedon lis��mist� ei pid� kuitenkaan unohtaa, sill� tieto vanhenee helposti.

Yhteystiedot

Riippumatta k�vij�st�, yhteystiedot kiinnostavat kaikkia. Niinp� n�iden toteutukseen tulee panostaa. Ensisijaisesti on l�ydytt�v� v�hint��n yksi puhelinnumero ja yksi s�hk�postiosoite, ja my�s tieto siit�, ett� kenen osoite ja numero on kyseess�. Hyvin suotavaa olisi, jos pystyisi ottamaan yhteytt� kehen tahansa johtajaan erikseen. Kuvat johtajista antavat kasvot toiminnalle ja auttavat huonomuistisia tunnistamaan johtajan. Suurella osalla hyvist� sivuista on oma domain, jolloin my�s domainin mukaiset s�hk�postit lienev�t mahdollisia. N�in ollen suosittelemme vahvasti, ett� kaikille johtajille luodaan muotoa etunimi.sukunimi@domain oleva s�hk�postialias, josta postit ohjautuvat kunkin omaan osoitteeseen. Yhten�inen rakenne antaa luotettavuutta ja parantaa osoitteiden muistettavuutta. Lis�ksi osoitteet pysyv�t aina samana, vaikka johtaja vaihtaisi varsinaista s�hk�postiosoitettaan.

S�hk�postien sp�mmiesto voidaan toteuttaa monella tapaa, joista tyyli� matti.meikalainen(a)poistatama.mail.fi olevat, sekoitetut osoitteet edustavat huonointa ratkaisumallia, varsinkin jos n�ist� on luotu viel� mailto-linkit. Kaikki k�ytt�j�t eiv�t nimitt�in tajua, miksi osoite ei toimi. Huomattavasti parempia keinoja ovat javascript tai kuvat, tosin kumpikaan n�ist� ei ole t�ydellinen ratkaisu. Joku ei halua k�ytt�� scriptej� eik� kuvista voi kopioida osoitetta. Toteutuksella ei kuitenkaan ole v�li�, kunhan n�kyvill� olevat osoitteet on kirjoitettu, kuten ne oikeasti kirjoitetaan. Jos sivuston kaikki osoitteet noudattavat samaa mallia (kuten esim. edell� esitetyt oman domainin mukaiset osoitteet), voi yhteystietosivuilla kertoa my�s osoitemallin. Yksi todella hyv� malli s�hk�postien esitt�miseksi on seuraava:

1. Kaikilla johtajilla samanmuotoiset osoitteet, etunimi.sukunimi@domain
2. Sp�mmiesto toteutettu javascriptin avulla
3. Kaikki osoitteet ovat n�kyviss� oikeanlaisina ja niiss� on toimivat mailto-linkit
4. Jos k�ytt�j� on est�nyt scriptien k�yt�n, l�ytyy osoitteen kohdalta tieto, ett� osoitteen n�kyminen vaatii scriptien hyv�ksymisen. Lis�n� on tieto, ett� mit� muotoa osoitteet k�ytt�v�t.

Hyvist� yhteystiedoista l�ytyy my�s pankkitilien numerot ja kolojen sek� k�mppien osoitteet. Kartat ovat selke�� plussaa

Rakenne ja navigointi

Sivujen rakenne vaikuttaa vahvasti k�ytt�j�kokemukseen ja sivujen mahdollisuuksiin tietojen esitt�misess�. Suurimmasta osasta sivuja l�ytyy ainakin kaksi osaa: navigointipalkki sek� sis�lt�alue. Monilla sivustoilla on lis�ksi kaikilla sivuilla samanlaisena tai samantyylisen� pysyv� yl�banneri ja sivun alalaidan footer. Eritt�in t�rke� asia sivujen rakenteessa on se, ett� se pysyy yhdenmukaisena koko sivustolla. Yll�tt�en h�vi�v�t tai ilmestyv�t rakenneosiot sekoittavat nimitt�in k�ytt�j�n pahasti. Kuvagalleriat ja keskustelufoorumit olisikin pyritt�v� t�ydellisyytt� tavoiteltaessa integroimaan samaan rakenteeseen, vaikka ne olisikin toteutettu ulkoisella ohjelmistopalikalla. V�himm�isvaatimuksena t�ysin erilaisen n�kym�n tai kokonaan uuden ikkunan avaavan linkin kohdalla asiasta pit�� varoittaa k�ytt�j��, eik� t�llaista linkki� tulisi suoraan laittaa navigaatio-osioon. Hyv�ss� rakenteessa kullakin sivulla on oma paikkansa puumaisessa rakenteessa ja k�ytt�j�kin pystyy selke�sti havaitsemaan asian. Kuriositeettina mainittakoon, ett� harvalla sivustolla oli otettu huomioon mainosbannereiden (kuten Sivukisa 07) sijoittelua rakenteessa.

Yleisten ohjeiden mukaisesti sivujen tulisi n�ky� vaakasuunnassa kokonaisina 800x600 resoluutiolla. Nykytietokoneiden n�yt�t k�ytt�v�t l�hes poikkeuksetta suurempia resoluutioita, joten hieman leve�mpi sivusto ei ole katastrofi, mutta 800 pikselin leveys riitt�� mainiosti kunnollisiin sivuihin. Sivujen asettelu selaimessa on yksi t�rke� valinta. Sivuston keskitt�minen selaimeen on hyv� ja suosittu vaihtoehto, samoin asemointi vasempaan laitaan. Muutama sivusto oli asemoitu selaimen oikeaan laitaan, mik� on kummallinen ratkaisu ja sotii ihmisen normaalia toimintaa vastaan. Yleens� katse keskittyy nimitt�in n�yt�n keskelle tai vasempaan laitaan sivuja selaillessa. T�m� juontaa juurensa siihen, ett� luemme teksti� vasemmalta oikealle, ylh��lt� alas.

Sivuston rakenne kannattaa nykyp�iv�n� toteuttaa ehdottomasti tyylitiedostolla. Kehyksien tai taulukon k�ytt�minen on vanhanaikaista tyyli�, joten sellaisia k�ytt�v�t sivustot kannattaisi p�ivitt�� ajanmukaisiksi. Erityisesti kehyksien k�ytt� on huono ratkaisu, koska mit��n sivua ei pysty linkitt�m��n kunnolla, koska osoiterivill� s�ilyy koko ajan yksi ja sama osoite.

Navigointiin on monia ratkaisuja ja sivuston laajuus vaikuttaa kovasti siihen, kuinka helppoa on toteuttaa toimiva navigaatio. Seuraavaksi asiaa k�sitell��n laajan sivuston n�k�kulmasta. Suosituin navigointiratkaisu on sivun vasemmassa laidassa oleva pystynavigaatio, mutta my�s vaakasuuntainen navigaatio on yleinen ratkaisu. Oikeassa laidassa olevaa navigaatiota ei voi varauksetta suositella johtuen l�nsimaalaisen ihmisen katseen keskittymisest� vasempaan yl�kulmaan teksti� luettaessa. Vaakanavigaatio aiheuttaa enemm�n haasteita sivuston tekij�lle, koska sivuston leveys on rajoitettu, mutta pituus ei. T�ll�in ylimm�n navigaatiotason otsikoiden m��r� on rajattu ja niiden teksteist� tulee helposti ep�m��r�isi�. My�s toisen navigaatiotason toteuttaminen on hankalampaa, vaihtoehtojen ollessa l�hinn� pudotusvalikkotyyppinen ratkaisu tai pystynavigaation k�ytt� toisella tasolla. Ei siis olekaan yll�tys, ett� pystynavigointi on suositumpi.

Toimiva valikkorakenne on hyv�n navigaation perustana. Koska ihminen k�sitt�� listattuna vain 5-7 asiaa kerralla, tulisi ensimm�isell� navigointitasolla olla vain 5-7 otsikkoa. Onkin haastava teht�v� l�yt�� oikeat otsikot, joiden alle kaikki alisivut voidaan loogisesti sijoittaa. On mielipidekysymys, onko koko navigaatio auki kerralla, vai onko ensin esill� esimerkiksi vain ensimm�inen navigaation taso. Jos alisivustot on sijoitettu loogisesti ensimm�isen navigaatiotason alle, on supistettu n�kym� huomattavasti selke�mpi.

Hyv� sivusto ei rajoitu navigoinnissa vain yhteen vaihtoehtoon. Sivukartan avulla tottunut k�ytt�j� l�yt�� nopeasti tarvitsemansa ja jos jokin asia ei mill��n meinaa l�yty�, sivukartta pelastaa usein. Niin sanotut leiv�nmuruj�ljet kertovat k�ytt�j�lle, miss� h�n on sivujen loogisessa rakenteessa ja niiden lis��mist� sivustolle suosittelemme vahvasti. Leiv�nmuruj�lki� tukevat valikkorakenteessa n�kyv� korostus, miss� sivulla ollaan. Lis�ksi hyvin toteutettuna osoiterivi kertoo saman informaation. Olemme ylpeit� omasta toteutuksestamme, joten kannattaa tutustua siihen osoitteessa http://www.toolonsiniset.net. Toimiva hakutoiminto on suuri bonus, vaikka sen varjolla ei muun rakenteen suunnittelua saakaan laiminly�d�.

Kuten jo �sken mainittiin, sivujen URL-osoitteisiin kannattaa kiinnitt�� huomiota. V�himm�isvaatimus on se, ett� jokainen sivu pystyt��n linkitt�m��n, eli ett� osoitepalkissa vaihtuu osoite sivulta toiselle siirrytt�ess�. Koodimaiset, sekaisin kirjaimia ja numeroita sis�lt�v�t osoitteet ovat my�s huono ratkaisu. Osoitteen tuleekin olla siisti. Toisekseen osoitteesta tulisi suoraan n�ky�, mill� sivulla on, eli vaikkapa historia-sivulla lukee osoitteessa historia-sana. Parhaimmassa tapauksessa osoite kertoo sivun loogisen sijainnin rakenteessa ja se vastaa suoraan sivuston otsikkoa. Ylim��r�iset tiedostop��tteet on my�s poistettu.

Luettavuus ja k�ytett�vyys

Parastakaan sivustoa ei tule k�ytetty�, jos teksti on pieless� tai sivujen k�ytt�minen mahdotonta. Tekstikoon tulee olla riitt�v�n suurta, jotta sit� ei tarvitse tihrustaa. Sivuston rakenteen tulee kest�� my�s fonttikoon suurennus. Tekstin tulee erottua hyvin taustastaan, samoin linkkien muusta tekstist�. Erityisesti muutama valikko hukkui taustaan. Hyv�ll� sivulla on k�ytetty hyvin erilaisia otsikoita ja teksti on ryhmitelty j�rkev�sti kappaleisiin. Kuvat kevent�v�t sivua ja tarjoavat lis�informaatiota. Kieliasu on tietysti virheet�nt� ja kieli el�v�� ja sujuvaa.

Sivuston tulee olla k�ytett�viss� kaikille k�ytt�jille. N�in ollen sen tulee toimia eri selaimilla, my�s vanhoilla koneilla, ilman kuvia, scriptej� tai muita lis�osia. Joku selaa sivuja k�nnyk�n n�yt�lt�, toinen katselee niit� laajakuvatelkkarinsa kautta. N�k�vammainen Sisu-partiolainenkin saattaa haluta tutkia sivuja. Kaikki erilaiset k�ytt�j�t voivat k�ytt�� sivuja, kunhan heid�t on otettu huomioon. Kriittisimmiss� tapauksissa sivuston k�ytt�minen oli kokonaan mahdotonta,jos esimerkiksi,halusi katsella sivuja ilman kuvia, vaikkapa k�nnykk�verkon yli laskussa s��st��kseen. Monella sivustolla esiintyi virheit� IE 6:n kanssa, vaikka edelleen kolmasosa netin k�ytt�jist� surffaa kyseisell� selaimella. IE:n vanhempien versioiden huono tuki standardeille on ongelma, muttei selitys sille, miksi jokin sivusto ei sill� toimi. Kaiken kaikkiaan k�ytett�v� sivusto vaatii vain erilaisten tilanteiden huomioimisen ja mahdollisten tilanteiden testaamista.

Yksi t�rke� tekij� k�ytett�vyyden kannalta on sivuston domain-nimi. Kaikilla huippusivuilla on oma domain, joka perustuu joko lippukunnan nimeen tai nimen lyhenteeseen. T�llainen osoite on helppo muistaa ja oma domain ja sen mukana usein hankittu webhotelli mahdollistaa laajemman toiminnallisuuden kuin vaikkapa SP:n tarjoama sivutila.

Ulkoasu ja partiomaisuus

Hyv� ulkoasu pelastaa paljon, sen tiet�� jo blondikin poikayst�v�� hakiessaan. Loistavalla sivustolla ulkoasu tukee kuitenkin rakennetta ja sis�lt��, eik� ole itse p��asia. Partiosivujen ulkoasussa tulisi n�ky� partiomaisuus v�litt�m�sti. Luonnonl�heinen v�rimaailma, toiminnalliset kuvat ja lippukunnan tunnukset ovat t�rkeit� elementtej�. Ja tottakai teksteist�kin tulee heti partio mieleen.

Raadin arvostama ominaisuus ulkoasussa on selkeys. Rakenne-elementit erottuvat selke�sti, sivu on tasapainoinen eik� mik��n elementti vie tarpeettomasti huomiota pois sivun varsinaisesta sis�ll�st�. Osasta sivuja puuttuivat kuvat l�hes kokonaan. Ne kuitenkin pirist�v�t sivuja suunnattomasti. Hyvill� sivuilla on yksi kuva joka sivulla, jos sivu on pitk� niin useampia. Kuvat ovat huolella valittuja, kooltaan optimoituja eiv�tk� varasta p��huomiota, jos kysymys on kuvituskuvasta. Fonttivalintoja ja erilaisten otsikoiden tyyli� kannattaa mietti�. Comic Sansin k�yt�st� raati sai n�ppyl�it�.

Lippukunnan tunnuksien tulisi n�ky� sivuilla. Logo onkin esimerkillisesti monella sivustolla sijoitettu suoraan yl�banneriin. Mik�li lippukunnan v�rit sopivat hyvin nettijulkaisuun, tulisi niit� k�ytt�� sivujen pohjana. V�rien m��r� kannattaa rajoittaa kolmeen, joista yht� k�ytet��n ehk� hieman v�hemm�n tehosteena. Lippukunnan tunnuksista huivi ja lippu kannattaa esitell� niin kuvin kuin sanoin.

Tekninen toteutus

Sivustojen teknisest� toteutuksesta n�kee parhaiten, onko sivustoa ollut tekem�ss� asiansa osaavat ihmiset. Lippukuntasivuissa teknisen toteutuksen laatu riippuu tietysti siit�, onko johtajistoon siunaantunut www-osaajia. Suurin osa sivuista on tekniselt� toteutukseltaan edelleen yhden henkil�n tuotoksia. Perussivujen toteuttaminen, kuten vaikkapa sivukisan sivut, ei ole kovinkaan monimutkaista, jos tuntee edes hieman html-merkkausta ja osaa lukea oppaita.

Hyv� tekninen toteutus l�htee sis�ll�n ja ulkoasun erottelusta. Ulkoasu eli tyylit kirjoitetaan CSS-tiedostoon ja itse sis�lt� toiseen tiedostoon. Parhaimmassa tapauksessa sis�lt� erotellaan viel� rakenteesta, esimerkiksi tietokantaan. Ulkoasun erottelu mahdollistaa ulkoasun muuttamisen niin, ettei itse sis�lt��n tarvitse koskea lainkaan.

HTML-merkkaus noudattaa tiettyj� s��nt�j�, joiden mukaan sivuston merkint� tulee tehd�. Oikein tehty merkkaus takaa, ett� selain osaa n�ytt�� sivun, niin kuin se on suunniteltu n�kyv�ksi. N�in ollen sivusto kannattaa validoida. T�t� varten l�ytyy ty�kalu osoitteesta http://validator.w3.org/. Samalla tavalla my�s tyylitiedostoille l�ytyy validaattori osoitteesta http://jigsaw.w3.org/css-validator/. Muutenkin sivujen testaamiseen kannattaa panostaa ja testaamisessa tulee huomioida kaikki yleisimm�t selaimet, my�s ilman kuvia ja scriptej�. Loistava ty�kalu testaamiseen ja kehitt�miseen on Firefoxin Web Developer Toolbar. Palikka on saatavilla my�s suomenkielisen� ja sen voi ladata joko omilta sivuilta tai Firefoxin lis�osasivuilta.

HTML-standardista on monta versiota ja k�ytetty valinta tulee ilmoittaa html-tiedoston alussa. Yll�tt�v�n monelta lippukuntasivulta t�m� perusasia puuttui tai oli se oli v��rin merkitty. My�s merkist�koodaus, eli millaista aakkostoa sivusto k�ytt��, tulee kertoa. T�m�kin puuttui todella monelta sivulta. Yleisin merkkausvirhe oli kuitenkin kuvien alt-tagien, eli vaihtoehtoisen tekstin, puuttuminen. Alt-tagiin laitettava teksti n�ytet��n, jos kuvaa ei pystyt� jostain syyst� n�ytt�m��n. Ilman t�t� teksti�, kuvasta ei n�y mit�� tietoa, jos kuvaa ei voida n�ytt��. Joillakin sivustoilla koko valikko katosi n�kyvist� t�m�n virheen vuoksi, kun kuvat oli estetty

My�s valmiin sivupohjan k�ytt�minen edellytt�� riitt�v�� teknist� tiet�myst�, jotta sivuista saadaan oikein hyv�t. Erityisesti muutamissa Joomlalla toteutetuissa sivustoissa n�kyi selv�sti, ett� julkaisuj�rjestelm�� ei tunneta riitt�v�n hyvin eik� koodia ole validoitu. Samoin kaikista Joomla-sivuista pystyi ensisilm�yksell� arvaamaan, ett� sivut on toteutettu Joomlalla.